ZEN

Kuvagalleria





Ohjeita

» Mikäli pakkasta niin ulos on laitettava loimi. Viimaisella tai yli -5c pakkasilla toppaloimi.
» Esteille suojat jalkoihin.
» Esteillä myöskin martingaalit.
» Jouhia ei saa harjata kuin pehmeällä harjalla, takut on selvitettävä sormin.

Ikääntyminen

21.11.13 — 9v, jonka jälkeen ikääntyy seuraavalla rytmillä:

2 kk = 1 a
21.05.14 — 12 v.
21.11.14 — 15 v.
21.05.15 — 18 v.
21.11.15 — 21 v.


Alkuperäinen ulkoasu © M Layouts
Muokkaus © Latu
Taustakuva © Mystarkey
Kuvat ja tekstit © Latu ellei toisin ole mainittu.

Sivusto toimii parhaiten Chromella.


Tämä on virtuaalitalli
This is a sim-game stable

Za Zu

Kutsutaan: Zazu Syntyi: 21.07.2011, ikääntyminen
Sukupuoli: ori Kasvattaja: Aghast
Rotu: ara-appaloosa * (87,5% ox) Omistaja: Zen, VRL-01436
Väri: mustantiikerinkirjava Painotus: yleispainotus
Korkeus: 146 cm Koulutus: he A, 90 cm
Rek. nro: VH14-178-0005 Muuta:

* Veriprosentiltaan ei virallinen ara-appaloosa.

Zazusta oli tarkoitus leipoa laukkahevonen ja senmukaisen koulutuksenkin ori sai. Se ei kuitenkaan koskaan startannut, ja Zazulle ryhdyttiin kaavailemaan ratsun uraa. Olihan ori komea, mutta hankala luonteeltaan: tuntui että Zazu oltiin luotu vain pärräämään ja olemaan hieno kiiltokuvahevonen ennemmin kuin toimimaan hyvänä käyttähevosena. Ori oli ollut jo jonkun aikaa myynnissä ja Iivari oli totta kai ilmoituksen useammankin kerran lukenut läpi, ottamatta kuitenkaan yhteyttä myyjään: talliin ei kaivattu projekteja! Kun Zazu ei kuitenkaan mennyt kaupaksi ja ilmoitus pyäri härnäämässä väri-intoililjanakin tunnetun Iivarin silmiä, oli hänen pakko antaa kiusaukselle periksi ja hakea pilkullinen pikkupiru talliinsa.
 
Jos Iivari ei olisi ollut niin värityksen lumoissa, hän olisi jättänyt Zazun ehkä ostamatta. Ori ei ole mistään helpoimmasta päästä, ja se osaa olla pirullinen sille päälle sattuessaan. Uusia ihmisiä se testaa heti nähdäkseen pelätäänkö tuota, ja mikäli näin on niin Zazu ottaa kyllä kaiken hyödyn ja ilon irti tilanteesta. Se osaa hyvin vakuuttavasti huitoa etukavioillaan suuntaan jos toiseenkin, ja mikäli ihminen ei ole ansainnut orin kunnioitusta niin tämä tapaus kyllä ryysii yli ihan satavarmasti.  Zazu tarvitsee siis napakkaa ja määrätietoista käsittelyä.

Ratsuna Zazu on kepeä liikkeistään ja notkea kuin kissa, mutta ei anna mitään ilmaisiksi. Uutta ratsastajaa se testaa yleensä heti siinä vaiheessa kun ohjat otetaan tuntumalle, ja repertuaaliin kuuluu yleensä varsin tehokasta jupertamista, hännän pyörittelyä ja paikallaan pukittelemista kuin paraskin muuli. Muutamalla pikaisella raipan läiskäytyksellä Zazu osaa yleensä luovuttaa ja jatkaa matkaansa muutaman kettuilupukin säestämänä, ja vaikka se satavarmasti testaakin vielä useampaankin otteeseen niin jokaisella kerralla ori uskoo vähemmällä ja vähemmällä, kumpi se määräsikään kaapin paikan. Kun tilit on tehty selväksi alkaa Zazu keskittyä nahjaamisen sijasta työskentelyyn.

Zazu liikkuu luonnostaankin hyvin ryhdikkäänä, ja siksi se on yllättävän miellyttävä kouluratsu vaikka energiaa ja vauhtia piisaakin ex-laukkaajan verran. Kun orin pitää kiireisenä ja sen kiihdytyksiä oppii ennakoimaan niin että jarrua poljetaan jo ennen kuin vauhtiin on päästykään, niin tempo sekä rytmi ovat helposti säilyviä, kuten myöskin korkeakin muoto sekä selän pyöreys. Esteillä jarrut ovat entistäkin heikommat, ja puuttuvaa tekniikkaa Zazu korvaa yleensäkin vauhdillaan — jos kalenterissa näkyy sijoituksia esteratsastuksen saralla, niin ne ovat mitä luultavimmin kaikki silkastaan vauhdin ansiota! Välillä Zazu ei ehdi kiireltään edes miettiä kunnolla hyppyjään ja tälläin niin etu- kuin takajalatkin ovat herkästi pussailemassa puomeja, mutta aikaratsastusluokissa sakkosekunnit eivät välttämättä saa tätä vauhtipilkkua tippumaan pois sijoilta. Poes alta, Zazu tulloo!

Sukutaulu

i. Hampton Black
tkrj rist, 150 cm

ii. Hellboy
ox
iii. Black Blade
iie. Rosekisser
ie. Tony's Girl
rist
iei. Arabian Boy ox
iee. Tracy
e. Eliza
LJK-II
prnkm ox, 144 cm
ei. Sakaraha eii. Jean Idaho
eie. Kadiaba Kadiel
ee.  Oua eei. Henri Gérin
eee. Skobje Arkley

Jälkeläiset

Zazu ottaa vastaan suvultaan yksipolvisia aa- ja ox-tammoja, ollen käytössä myöskin sgsh-kasvatukseen. Mikäli olet kiinnostunut tilausvarsasta, ota yhteyttä.

Syntyi Skp. Nimi Emä Omistaja
03.04.15o. ZaffronClassic OrchidZen
09.02.15t. Temareefin AndalyonElegia z TrzeTemareef Arabians
10.01.14 o. Ghost RWR Eléntari Nasheedat Ravenwood Ranch
21.12.13o. AzkitStarlet AkithaWild Horse Ranch

Näyttely- ja kisamenestys

11.04.15, Rusetti, pääkuva poneille, tuom. Minna, KP, EM [1]

[1] EM:Rodunomaisuus. Hyvin onnistunut ja toteutettu pääkuva. Rodunomaisuus hyökyy kuvasta. Sopivasti yksityiskohtia. Väritys on onnistunut. Sukupuolikaan ei jää epäselväksi.

KRJ (sijoituksia 50 kpl, voittoja 7 kpl)

09.02.15, Locin Talli, he A, 2/30
07.02.15, Locin Talli, he A, 2/30
15.12.14, Marvel Ponies, he A, 1/16 tarina
20.08.14, KK Stewart, he A, 4/30
16.08.14, KK Stewart, he A, 3/30
13.08.14, KK Stewart, he A, 5/30
15.06.14, Aittohaara, he A, 3/50
08.06.14, Vennamo, he A, 5/40
08.06.14, Vennamo, he A, 3/40
04.06.14, Vennamo, he A, 5/40
26.05.14, Villahaka, he A, 2/5 tarina
19.04.14, Stall Hasselby, he A, 1/100
15.04.14, Huvitus, he A, 4/40
14.04.14, Huvitus, he A, 4/40
12.04.14, Huvitus, he A, 2/40
11.04.14, Huvitus, he A, 1/40
08.04.14, Huvitus, he A, 4/40
04.04.14, Fiktio, he A, 5/40
03.04.14, Huvitus, he A, 1/40
02.04.14, Huvitus, he A, 3/40
09.03.14, VT Sakasti, he A, 4/40
26.02.14, Vaapukka, he B, 4/40
25.02.14, Vaapukka, he B, 2/40
23.02.14, Trushes, he A, 3/30
22.02.14, Trushes, he B, 3/50
20.02.14, Kadotetut Suomenhevoset, he A, 3/30
17.02.14, Vaapukka, he B, 4/40
17.02.14, Kadotetut Suomenhevoset, he A, 3/30
16.02.14, Vaapukka, he B, 2/40
09.02.14, Vannaha, he B, 5/30
08.02.14, Vannaha, he A, 1/30
19.01.14, Parodia, he A, 5/40
15.01.14, Koston Suomenhevoset, he B, 6/50
15.01.14, Fiktio, he A, 4/40
15.01.14, KK Steward, he A, 4/30
14.01.14, Parodia, he A, 4/403
13.01.14, KK Stewart, he A, 2/30
13.01.14, KK Stewart, he B, 3/30
11.01.14, Koston Suomenhevoset, he B, 6/50
09.01.14, Koston Suomenhevoset, he B, 7/50
09.01.14, Fiktio, he B, 2/40
08.01.14, Fiktio, he B, 2/40
08.01.14, KK Stewart, he B, 3/30
07.01.14, KK Stewart, he A, 1/30
05.01.14, Pirunportti, he A, 1/40
04.01.14, Pirunportti, he A, 3/40
03.01.14, Pirunportti, he A, 3/40
02.01.14, KK Stewart, he C, 1/40
01.01.14, Pirunportti, he A, 3/30
01.01.14, KK Stewart, he B, 4/30
29.12.13, Infinity, he C, 2/40

ERJ (sijoituksia 31 kpl, voittoja 8 kpl, CUP 1 kpl)

22.08.14, KK Stewart, 80 cm, 4/30
21.08.14, KK Stewart, 80 cm, 3/30
20.08.14, KK Stewart, 80 cm, 1/30
14.08.14, KK Stewart, 80 cm, 4/30
23.06.14, Latun Talli, 80 cm, 5/30
22.06.14, Latun Talli, 80 cm, 3/30
15.06.14, Hengenvaara, 80 cm, 5/50
15.06.14, Hengenvaara, 80 cm, 7/50
09.06.14, Bellgrove, 80 cm, 1/30
02.06.14, Ventos, 80 cm, 4/44
04.06.14, Casino Showjumpers, 70 cm, 5/30
02.06.14, Casino Showjumpers, 80 cm, 1/30
02.06.14, Casino Showjumpers, 70 cm, 5/30
31.05.14, Casino Showjumpers, 80 cm, 1/30
31.05.14, Casino Showjumpers, 70 cm, 4/30
13.05.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90 cm, 5/30
10.05.14, Kadotetut Suomenhevoset, 90 cm, 1/30
08.03.14, Brynhild, 80 cm, 1/40
28.02.14, Dark Side Trakehners, tarinaluokka 80 cm, 2/3 (CUP) tarina
27.02.14, Blackwoods, 90 cm, 5/30
19.02.14, Aaveen Suomenhevoset, 60 cm ,4/50
07.02.14, Cresendo, 70 cm, 1/50
30.01.14, KK Ginger, tarinaluokka 80 cm, 1/7 tarina
28.01.14, Sonic Warmbloods, 80 cm, 2/30
25.01.14, Sonic Warmbloods, 80 cm, 3/30
23.01.14, Sonic Warmbloods, 80 cm, 5/30
01.01.14, Tuuliharja, 60 cm, 2/40
26.12.13, Koston Suomenhevoset, 70 cm, 3/50
31.12.13, Mewian Welsh, 80 cm, 5/50
30.12.13, Mewian Welsh, 90 cm, 5/50 (CUP)

KERJ (sijoituksia 1 kpl, voittoja 0 kpl)

12.12.14, Susiraja, aloittelijaluokka, 2/5 tarina

Kuulumisia ja valmennuksia

15.12.2014

"En kestä, en taas vaan oikeesti kestä näitä ihmisiä — aina menee vaan hullumpaan suuntaan tää niiden touhu! Jotenkuten ymmärrän vielä sen että havuja on seinillä, mutta mitä järkeä on raahata kokonainen kuusipuu maneesiin?! Eikö sitä voisi ihan yhtä hyvin katsella metässäkin? Ja mikä idea tossa nyt on että kieputetaan kaikenmaailman kamalia kimaltavia köynnöksiä vielä puuparkaa kuristamaan ja pistetään ihan kamalia, kiiltäviä palloja sen kituviin oksiin roikkumaan? Noita palloja on muutenkin joka puolella, mua rehellisesti sanottuna epäilyttää ne, näyttävät vähän alkeellisilta pommeilta... Varmuuden vuoksi yritin ottaa hajurakoa niihin mutta eipä kiitosta heru, ei, ukko selässä vaan ärjyy ja paukuttaa pohkeella lähemmäs niitä. LÄHEMMÄS. Meikäläinen tässä parhaillaan säästi meidän molempien henkikullan ja sälli se vaan jaksaa jupista joistakin prosenteista, kyllä on taas tärkeysjärjestyksetkin kohdallaan. Joka vuosi tää sama hulluus toistuu ja kulminoituu siihen että ammutaan vielä ohjuksia ilmaan kun ollaan ensin juotu skumppahumalat, onneksi ne on aina järestään suutareita ja räjähtää jo ilmassa... Viekää mut pois täältä."

12.12.2014

Kesken estekokeen radalle kirmannut suomineito sai keskittymisemme tänään hieman herpaantumaan...

26.05.2014, KOULUKISAT VILLAHAASSA

Viimeisimmistä kisoista jok' ikiset olivat menneet penkin alle tavalla tai toisella lajista riippumatta: oli ähkyä ratsulla, nenäverenvuotoa ja pyörtymistä ratsastajalla, milloin taaskin perinteiset katkerat phaskhanpuhujat olivat arvostelleet koko ratsukkoa kovaan ääneen niin että korvat lepattivat. Vähempikin lannistaisi normaalin ihmisen eikä Iivari ollut tässä suhteen poikkeus, mutta suomalaisen jästipäisellä sisulla hän silti huomasi ilmoittaneensa itsensä jälleen uusiin kisoihin. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

Epäonnistuminen tavalla tai toisella tuntui olevan varmasti edessä kisa-aamun sarastaessa. Iivari tuijotti väsynein silmin itseään peilistä ja nojasi pesualtaan reunoihin: ei tuntunut hyvältä, ei lainkaan hyvältä. Mies olisi voinut jäädä sänkyyn mukamas sairastamaan ja missaamaan kisat, mutta sen sijaan hän päättäväisesti ryhtyi siistimään itseään ja etsimään asiallisia vaatteita. Ja edustavia. Ja juhlallisia. Jos oli pakko suoriutua aina joltakin osin surkeasti, niin sen pystyisi tekemään kuitenkin aina edes tyylillä! Oikeastaan, mikseipä heitettäisi koko juttua överiksi? Muut muistaisivat Iivarin ainakin jostakin muusta kuin unohtuneesta radasta tai muusta vastaavasta noloudesta, kunhan hän vain olisi tarpeeksi mieleenpainuva muuten. Mies hymähti nokkeluudelleen ja penkoi vimmoissaan plastrongia esiin laitettuaan ensin sen asiallisemman mustan takkinsa takaisin henkariin.

Noustessaan verryttelyalueella mustapilkkuisen Zazun selkään tunsi Iivari katseita niskassaan, eikä pelkästään erikoisen värisen ara-appaloosansa ansiosta. Mies ei kuitenkaan välittänyt vaan jatkoi jalustimien säätämistä ilme värähtämättä, aloittaen verryttelyn steppailevan orin kanssa. Iivari aisti valvojan arvioivan katseen: kouluratsastussääntöjen kohdan 427 rajat venyivät ja paukkuivat, sillä tänään hän ei alistuisi olemaan huomaamaton ja normeissa säilyvä. Joo, turhaa koristusta ratsukosta ei löytynyt kuten pykälä kieltää, mutta toisaalta se ei sanonut mitään siitä että takin täytyisi olla nimenomaan musta tai aina samalla kaavalla leikattu. Iivari röyhisti tummansinisen samettitakin peittämää rintaa ja piti huolen että aavistuksen pitkät helmat eivät olleet rypyssä, kuten myöskin siitä että vastaantuleva ratsukko varmasti huomasi takin kullatun napituksen. Messinkiset kankikuolaimet olivat olleet kalliit mutta maksoivat komeudellaan itsensä takaisin, aivan kuten samanlaiset kannuksetkin — jalustimista nyt puhumattakaan. Takin kantattujen kaulusten alta näkyi aavistus kermanvaaleaa hennosti kirjottua silkkiliiviä, paidan kaulukset olivat tiukasti pystyyn tärkätyt ja loivat silinterin kanssa juhlallisen vaikutelman. Zazu hirnui kimeästi ja melkein pyllähti innosta kuullessaan vastauksen ennen kuin ratsukko eli ehtinyt edes kokonaista kierrosta verryttelyalueella, mikä sai verryttelyvalvojan katsovan entistäkin kriittisemmin huomionhakijoita. "Hyvähyvähyvä" Iivari totesi ratsulleen sarkastisesti väistäessään tuiman valvojan mahdollisimman kaukaa.

Vaikka ratsukon pukukoodi olikin hieman porsaanreikiä kiertänyt, ei lähtöä silti onneksi (tai ehkäpä Iivarin harmiksi) evätty ja kaksikko kuulutettiin radalle. Iivari tiesi heti maneesiin astuessaan ettei tästäkään tulisi niin yhtään mitään: Zazu kävi aivan kierroksilla ja keskittyi kaikkeen muuhun paitsi siihen mihin pitäisi, ja jo ennen tervehdystä ori teki pienen sivuloikan äkkinäisen sadekuuron ryhtyessä rummuttamaan hallin kattoa. Iivari tervehti tuomaristoa kohtaloonsa alistuneena, yrittäen pyytää katseellaan jo valmiiksi anteeksi surkeaa suoritustaan. Zazu sipsutti eteenpäin häntä tötteröllä ja silloin tällöin muille hirnuen, kytäten aavistuksen verran katsomopäätyä ja nosti ristilaukan keskittyessään jalkojensa sijasta maneesin oven takana vartovaan ratsukkoon. Iivari koitti pitää naamansa pokerilukemilla ja istua tönötti suorana kuin tatti aivan kuin pilkkupyllyn sätkyily olisi kuulunut asiaan.

Lopputuloksena tuli alle 50% ja huomautus ratsukon ulkoasusta, mutta hei, ainakin edes tuomarit olivat huomanneet trendisetterin anarkistisen kilpavarustuksen! Myöskin katsomossa hääräävien kuvaajien huomion he herättivät; jopa Iivarin talutellessa itse itsensä kuumentamaa oria kuului kameran sulkimien räpse, eikä se oikeastaan haitannut yhtään. Itse asiassa oli varsin kutkuttava ajatus, monenko kuvaajanalun galleriaan hän ehkä hevos- ja asuvalinnallaan oli ehkä päätynyt. Pitää ehkä pröystäillä useamminkin.

15.03.2014, KOULUVALMENNUS, VALMENTAJANA HEIDI N.

Seurasin ratsukon alkuverryttelyä, Zazu tuntui testaavan ratsastajaansa tuon tuosta aluksi, mutta se näkyi vähentyvän hyvin nopeasti. Tätä oli siis harjoiteltu ennenkin ja pian kaksikko kulki jo yhteistyöllä rennosti eteen.

- Ota muutama ravi-seis-ravi siirtymistä suoralla uralla ja voltit jokaisen lyhyen uran keskelle.

Ja niin ratsukko lähti suorittamaan, pysähdykset sujuivat hyvin ja olivat täsmällisiä, varsinkin ravi nousi heti ensiaskeleella, eikä käyntiä juuri näkynyt. Voltit pysyivät säännöllisinä ja tasapainoisina, kumpikaan ei kaatunut kaarteissa sisälle.

- Hyvä, ja seuraavaksi voisitte ottaa vähän laukkaa. Tee kaksi pääty-ympyrää oven puolelle, vaihda ympyrää ja laukkaa käynnin kautta ja taas kaksi pääty-ympyrää maneesin toiselle puolelle. Koeta saada käyntivaihdoista selkeitä, enintään viisi askelta.

Zazu innostui hieman vauhdista ja sitä saikin pidätellä melkoisesti aluksi. Toistojen kanssa laukasta tuli tasapainoisempaa ja tahdikkaampaa, ori alkoi kulkea todella hyvin pohkeen edessä.

- Nyt jää oikeaan laukkaan, tee pääty-ympyrä myötälaukassa, siitä jatka ympyrän vaihtoa edelleen oikeassa laukassa ja tee puolikas ympyrä vastalaukassa.

Ori teutaroi vastalaukka osuudessa ja vaihtoi väkisin myötälaukalle muutaman pukin saattelemana.

- Yritä tuoda se vastalaukkaan vähän paremmassa tasapainossa ja vähän voit alkuun jopa liiotella asettamisessa. Ja muista pitää sisäpohje lähellä, jotta se saa myös siitä tukea.

Jo toisella yrittämällä Zazu pysyi hyvin vastalaukassa ja mitä useammin toistimme tehtävää, sitä vähemmällä avulla ori toimi. Myös vasemmassa laukassa vastalaukat sujuivat todella hyvin.

Otimme loppuun vielä ravityöskentelyä, jossa Zazu pääsi rentoutumaan oikein kunnolla. Kokonaisuudessaan oikein onnistunut valmennus, vaikkei ratsukko ollutkaan ehkä siitä kaikkein automaattisimmasta päästä.

02.02.2014

Vaikka harrastukset ja ammatit olisi meille kuinka tärkeitä ja täydellisiä tahansa, jokaiselle tulee silti varmasti ennemmin tai myöhemmin pieniä taikka suurempiakin motivaationpuutoksia. Välillä tuntuu ettei aamuisin ole syytä nousta sängystä, kaikki omat tekemiset ja ponnistelut tuntuvat turhilta; mieluisampaa olisi jäädä makaamaan tyynyjen alle ja pöhöttyä siinä niin kauan ettei kukaan enää erottaisi sinua patjastasi. Jok' ikinen talvi myöskin Iivari vaipuu moiseen masennustilaan, ja vaikka hän aina tietää pimeän vuodenajan vain sekoittavan päätä niin synkkyydestä on silti joka vuosi yhtä vaikea nousta takaisin pinnalle. Tänäänkin hän olisi jättänyt mieluusti tallityöt Ninan harteille ja jäänyt sänkyyn mätänemään, ellei hän hyvinkin tietäisi ettei sellainen kävisi päinsä. Ensinnäkään ei olisi ollut erityisen reilua sälyttää toisen harteille kaikkia tallitöitä, ja olihan Iivarilla vielä treenattavana omia kisahevosiaan sekä pieni läjä koulutettavia. Tokihan hän olisi voinut luistaa ratsastamisesta kuten eilenkin, mutta miehellä oli jo tarpeeksi kokemuksia mitä tapahtuisi jos muutaman tallin asukkaista jättäisi liikuttamatta paria päivää pidemmäksi aikaa...

Iivari päätyi kompromissiin: hän liikuttaisi vain ne jotka tarvitsivat sitä kipeimmin, aivan ensimmäiseksi oripoika Zazun joka entisenä laukkahevosena oli varsin räjähdysaltis yhdistelmä miksattuna vapaapäivien kanssa. Iivari potki itseään henkisesti liikkeelle, mutta jotenkin ajatus treenistä tuntui hyvin turhalta ja vastenmieliseltä, puuduttavan tylsältä normilta... Siinäpä se! Iivaria kyllästytti saman jauhaminen päivästä viikkoon ja viikosta kuukauteen. Hän voisi piristää treenejä, vetää ne tyylillä läpi. Kipittäessään takaisin sisälle vaatekaapilleen Iivari mietti saisikohan houkuteltua Ninaa ottamaan muutamia edustavia kuvia...

Jo alle tunnin kuluttua Iivari istui läikikkään ratsunsa selässä, arvioiden katseellaan edelliseltä ratsastajalta jääneitä esteitä. Muutama 60-80 cm korkuinen este kävi oikein hyvin, tarkoitushan oli vain nopeasti kehittää edes jotain liikuntaa ja rytmiä hevosten arkeen. Sitä paitsi ratsukko ei ollut rehellisesti sanottuna aivan ihanteellisissa estevarusteissa: satulahuopa oli suuri, lerppuva ja kirjailtu, Iivarilla oli päällään tavallistakin juhlavampi — eli aikamoisen överi— samettitakki, pussihousuista, pystykauluksista ja silinteristä puhumattakaan. Zazun harjaa koristi pitkä palmikoitu letti. Ei tarvinnut olla kouluratsastaja snobbaillakseen, ja diivojen diivana Iivari kyllä hallitsi kyseisen lajin! Kirsikkana kakun päällä treeniä voisi kuvata esteratsastuksen kür-luokaksi Thomas Bergersenin upean instrumentaalimusiikin soidessa taustalla kotikutoisista kajareista.

Tärykalvoja värisyttää Bergersenin kaunis kappale Cry. Asustus sekä äänimaailma kuljettavat treenaajista ainakin ratsastajan aivan uusiin taajuuksiin: aistikas musiikki kuljetti pois arjesta, stressistä, huolista ja murheista, päivittäisestä puurtamisesta. Välillä musiikki laantui tyynnyttäväksi soljunnaksi, välillä se kiihtyi ja yllytti menemään kovempaa ja korkeammalta, tsemppaa nyt! Aja eteen, pidennä askelta, vauhtia vauhtia! Varusteet narisivat ja metalliosat kilahtelivat toisiaan vasten, Zazu pärski, sen kaviot rummuttivat rytmikkäästi ja nopeasti ylistävän musiikin tahtiin pitkin lumista kenttää. Häntä heilahteli lippuna, silinteri oli lentää päästä vauhdin hurmatessa molemmat. Este, toinen, kolmas. Ei kolahduksia, ei tiputuksia, ei kieltoja. Musiikki kietoi Iivarin täysin mukaansa, hän oli yhtä sen kanssa, hän oli yhtä ratsunsa kanssa, hän oli yhtä kaikkeuden kanssa. Tiedättekö sen tunteen kun inspiraatio ja hurmos saa täysin valtaansa, elät vain luomustasi varten? Sitä Iivari teki sillä hetkellä, eli hetkessä ja nautti siitä lähestulkoon valaistumiseen rinnastettavalla olotilalla. Ei ollut muuta kuin hän ja Zazu upeana kiiltokuvaratsukkona, seuraava este ja taustalla soiva musiikki.

Sitten musiikki loppui. Oli jälleen tavallinen, luminen ja leuto helmikuun päivä, mies ja hevonen keskellä pientä esterataa talsitulla kentällä. Mutta Iivarin sisässä oli syttynyt jotakin jota harmaa, tavallinen iltapäivä ei pystynyt sammuttamaan.

Se jokin oli palo elää täysillä, tässä ja nyt. Iivari aloitti Zazun loppuverryttelyn miettien kenet liikuttaisi seuraavaksi.

18.01.2014

("Tuomari nauroi vedet silmissä. Äärimmäisen hauska tarina ja kerronta sujuvaa.")

Voisi olettaa ettei Zazun kaltainen, ikuisesti teini-ikäinen rymy-Eetu pelkäisi yhtään mitään ja näin tallilaistenkin keskuudessa uskottiin. Sitten koitti uusivuosi jonka jälkeen tämän pilkullisen oripojan on turha enää koittaa saada kasvojaan takaisin... Mutta antaa nuoren herran itsensä kertoa miten asiat menivät sille tolalle että kahteentoista asti tallilaisten piti vuoroittain pitää tallissa vahtia, ettei arvokas ori telonut itseään hengiltä kauheuksissaan...

"Mä en vaan voi ymmärtää ihmisiä ja niiden logiikkaa. Ensin ne tohottaa jostakin joulusta ja syö possu-paran joka on ollut meidän kaverina koko vuoden, raahaa puun sisälle taloonsa (!!!) ja kuuntelee hartaana ja liikuttuneina vuodesta toiseen saman tarinan jostain lapsesta jonka isä ei oo koskaan saanut ja joka syntyi johonkin talliin, siis hei haloo, miksei kukaan tuu samalla tavalla itkemään onnesta ja rukoilemaan jokaisen mun varsan äärelle, syntyyhän nekin tallissa?! Mut siis joo ei se ollut se mun pointti vaan se, et miks sit vielä kaiken tän hullutuksenkin jälkeen ne syö nakkeja, juo skumppaa ja sitten illalla sulattaa meikäläisten kenkiä ja kuvittelee näkevänsä niissä jotain, siis paljonko ne sitä skumppaa oikein juo? No mut ei tääkään vielä riitä, sitteku on pimeetä niin sit ne vasta alkaakin sekoilemaan ja ampumaan tyhjää! Siis ampumaan ihan turhaan ilmaan sellaisia värikkäitä ohjuksia ja maassa tosi pahaa ääntä pitäviä kranuja ja pommeja, siis mä en tajuu et jos ihmiset tykkää muka rauhasta niin miks sit kerran vuoteen ne sotii ja vielä niin huonosti ettei melkein ikinä toisiinsa...! Tosin yllättävän hyvin jotkut kyl tähtää silmiin, tosin omiinsa kun ovat juoneet sitä skumppaa tarpeeks. Ja sit kun sä koitat olla fiksu ja paeta tulitusta vaikka ees metsään ku et kellariinkaa tällä pumpatulla timmillä kropallas mahu, niin sit ihmiset lässyttää siitä miten ei saisi muka säikkyä ja pitäis ottaa rauhassa ja vievät sut karsinaan lukkojen taakse niin ettet varmasti pääse pakoon jos sattuiskin osumaan just kotitalliis. Sit sä et saisi huutaa muita varomaan ja kehottais niitä pakenemaan, et turpa kiinni vaan, oon kyl nyt niin järkyttyny siitä että porukat täälläkin tahtoo tapattaa mut ja kaikki mun ihanat naiset!

Ja siis tää sama hulluus on aika tasasesti vuoden välein, ihan sama missä asuu, joten tää on vissiin joku ylijalostukseen liittyvä sairaus näis ihmisis. Et ei oo varaa arvostella mua sit kyl yhtään pistäessään juoksemaan hiekkalaatikolla ympyrää! Jos ens vuonna tää sama toistuu niin mä kyl satavarmasti nostan kytkintä niin kauas ku missä pippuri kasvaa enkä aio enää ikinä ottaa omaa ihmistä, mä vaihdan marsujen kasvatukseen."

31.12.2013

Se on sitten vuoden viimeinen päivä käsillä, eli nyt on aika katsella hieman taaksepäin miten vuosi onkaan kulunut. Matkalle on sattunut niin ylä- kuin alamäkiäkin, mutta Zazun kanssa kehitys on noussut tasaiseen tahtiin ylöspäin. Ori oli saapuessaan kuin aikapommi, valmiina räjähtämään milloin tahansa sattumanvaraiseen ilmansuuntaan. Koulutustaso sillä oli aika surullinen — no, laukkahevoseksihan se oltiin alunperin muovailtukin, joten ei ratsukoulutuksen voinut olettaakaan olevan kovinkaan vahvalla pohjalla. Rehellisesti sanottuna ainoa motiivi ostaa Zazu oli ilmiselvästi sen erikoinen väri ja rotu, tuskin kukaan muuten olisi moista epeliä ostanutkaan.

Mutta ei ole koiraa karvoihin katsominen, sillä Zazu on ottanut hyvin vakavasti ratsu-uransa ja alkanut pelittää vallan loistavasti hiekkalaatikolla pyöriessä.  Ei vaadittu paljoa että Zazu tajusi miten päin kuljetaan ja mitä ratsastaja tahtoi milloinkin, ja näin muuttui laukkaaja koulunyplääjäksi... Ihme kyllä Zazu tuntuu oikein tykkäävän kun saa venyttää, vanuttaa ja vääntää kouluratsastuksen parissa, mitä ei olisi ehkä ihan ensimmäisenä arvannut tämmöisen tappuran mielihommaksi. Kisaaminen aloitettiin varovaisesti helppo C-luokista, mutta varsin pian kiivettiin helppoon B:hen ja A:han, sijoittuen niissäkin yhtälailla.